Vaelluskuvia Enontekiöltä heinä- elokuulta 2002

Tällä vaelluksella paistoi aurinkokin joskus Olen tänäkin kesänä koonnut vaelluspäiväkirjastani otteita retkikertomukseksi kesän 2002 vaellukselta. Tämä oli jo toinen peräkkäinen vuosi, jolloin sääsket puuttuivat Enontekiön Lapista. Sadetta ei sen sijaan puuttunut tälläkään kertaa, vaan vettä tuli muutamana vuorokautena todella paljon. Vaellus oli siinä mielessä onnistunut, etten nähnyt ketään sen lähes kahden viikon aikana, jonka retki kesti. Jutun kuvat ovat mahdollisimman pieniksi pakattuja stillejä videonauhalta. Kesän 2002 vaellus alkaa, ensimmäiset päivät Osa hotelli Jussantuvan fasadista Istuskelen Jussantuvan baarissa odottelemassa, että kello tulee 18. Alunperin oli sovittu lähtöhetkeksi jo klo 14, mutta lentäjä Ristolle oli tullut muutoksia ohjelmaan. Sääskiä ei ole lainkaan tänäkään kesänä. Asiaa jaksavat kaikki ihmetellä. Mietin, mahtaako tällä olla vaikutusta herkkään ekosysteemiin. Luulisi ainakin hyönteissyöjien elämän vaikeutuneen.. Rinkka painoi tasan 20 kg lentokentän vaa'alla. Lisäksi tulee varttikilon paketti voita ja kaasupullo, jonka nettopaino on noin 450 grammaa. Ilmeisesti EU-määräysten vuoksi ei kuivaa lihaa enää kaupasta saanut, joten otin parisataa grammaa kylmäsavustettua poronpaistia korvikkeeksi. Maggan Heikin tapasin raitilla, ja Heikki nolona harmitteli, ettei ollut muistanut lupaamaansa kuivaa lihaa minulle varata. Sattuuhan näitä, totesin Heikille. Itse asiassa vasta Heikin asiasta mainittua muistin näin vuosi sitten sovitun. Ruotsin armeijan ylijäämäkampetta myydään hotellin edessä Finnair lensi tänä vuonna vain Kittilään. Sieltä tulin tänne Hettaan mukavan nopeasti Elli-Maria Rauhalan seitsemän hengen varaustaksilla, joka velotti vain 25 euroa, eli bussikyydin hinnan. Varasin samantien paikan paluukyydille elokuussa. Eilen kävin tietysti Leon luona. Poikkesimme uudessa Ounasrysä-nimisessä paikassa, jota pitää kaksi tarmokasta naista. Ruoka kuului olevan maukasta ja annokset näyttivät isoilta. Toivotan menestystä yritykselle, joka toimii entisen kalasataman kunnostetuissa tiloissa. Sää on suhteellisen ihanteellinen, pilvipouta ja tuuli puhaltelee lännen suunnalta. Risto saapuu vasta klo 20. Lennämme mukavasti ja perillä olemme ennen yhdeksää. Nyt on Nallo pystyssä viime reissun viimeisellä etapilla, silloin kovin myrskyisellä paikalla. Sirpalta lainaamassani radiossa ei ole klipsutinta, jolla saisin laitteen pysymään kattonarussa, mutta onneksi saan sen kiinni hauenleualla, johon Tuukka parikymmentä vuotta sitten tinasi pitkän paukkulangan, jonka päähän solmi mutterin. Tämä viritelmä toimii antennina, jonka avulla saan radion kuulumaan heikommassakin kentässä. En viitsi lähteä kalaan. Yöllä kuuntelen "Tunnelmassa"-ohjelmaa ja lopetan klo 24. Uni tuli vasta pitkän asennonhaun jälkeen, kuten tavallista. Herään aamulla yhdeksältä. Juon vettä ja vedän parit sauhut illalla aloittamastani Stanwell Rondon Dunhill Navy Rolls-pesällisestä. Jo kymmeneltä syön aamumyslin. Makuupussi on oksilla, sillä edelleen on pilvipouta. Ei sääskiä! Heikko tuuli on nyt itä/kaakosta. Kylläpä taas kelpaa oleilla. Kahvi maistuu jälkkärin ja poronpaistin kera vasta puolelta päivin. Mustikoita olen syönyt muutaman kourallisen. Eipä ole mustikat yleensä tähän aikaan kypsyneet. Kaikki tuntuu täälläkin olevan 2 - 3 viikkoa etuajassa järvien lähdöstä alkaen. Poro maksoi Rantakokolla peräti 48 euroa kilo, mutta on tämä hyvääkin. Ai niin, tuli mieleeni, ettei Rantakokolla ollut kunnon kaasupulloja, vain niitä sinisiä kertakäyttöisiä Camping gaz-pulloja. Oli tulla hätä käteen, mutta muistin että Koutokeinon tiehaaran Essolla voisi olla Primuksen 800 ml:n pulloja ja näin onneksi tapahtui, huhhuh! Kävin järven länsipäässä heitellen. Ei sitten niin mitään! Ylälompolossa yksi rautu sentään seuraili viehettä rantaan pari - kolme kertaa, mutta ei napannut. Hilloja olen kyllä syönyt mahan täydeltä. Palattua kahvistelin rannan tulipaikalla. Vielä illalla koettelin kalaonnea alajärvellä, mutta vain yksi tärppi. Onpa rautu nyt nuljulla päällä, vai olisiko järvet verkotettu perusteellisesti. Tähän en kyllä usko, kunhan vain kala juroo, eikä halua ottaa. Sataa: näkymä Nallon absidista Sade alkoi keskiyöllä ja jatkuu lähes tauotta miltei kellon ympäri. Heräsin yöllä puoli kahdelta kovaan kramppiin vasemmassa reidessä. Hirveä suonenveto, joka pani pari kertaa oikein karjaisemaan. Nyt on jo puolipäivä ja olen syönyt jo aamumyslin. Kärppänä kipaisin hakemassa vettä rannasta. Nyt on kattila täysi ja pannussa kahvikupillinen valmiina. Otin juuri Pepsid Duon, sillä maha on ollut aika ärtynyt koko kesän, mutta uskon tämän reissudieetin alkavan pikkuhiljaa tehota. Taas sataa, ei tuntiakaan pitänyt taukoa! Nukuskelen uudelleen melkein kahteen, kunnes käväisen ulkona ja keittelen taas kahvit. Puolen tunnin poutajakson aikana ratkon Paksun Pelikaanin ristikoita aikani kuluksi. Polttelen edelleen päivän ensimmäistä pesällistä (Brown Flake) Jensenin princessä. On ylellistä, kun voi pitää hyttysverkkoa auki,melkein kuin louteella olisi. Illalla tuuli tyyntyy täysin, ja on suhteellisen lämmin ilma märkyydestä huolimatta. En lähde vielä tänäänkään, sillä mukavuudenhalu on iän myötä vain lisääntynyt. Käyn illansuussa heittelemässä kymmenkunta kertaa, mutta sade ajaa takaisin telttaan. Patjan pahus on alkanut hieman vuotaa! Saattaa olla, että olen joskus pakannut virvelin niin, että vieheen koukku on tehnyt pienenpienen reiän patjaan. Onneksi vuoto ei ole paha, kyllä illalla puhalletun alustan päällä aamuun asti hyvin nukkuu. Illalla kuuden jälkeen tulee nälkä, joten päätän tyydyttää sen BB:n lihariisipadalla. Hitto, kun kaikissa BB:n pakastekuivatuissa on maitojauhetta. Siitä ei yleensä minulle hyvää seuraa. BB:n lihariisipata kypsyy sateella absidissa Israel on iskenyt kerrostaloon tuhoisin seurauksin. Hamasin johtajan sanotaan kuolleen samoin kuin useiden siviilien, joukossa lapsia! Huomenna aion siirtyä uuteen, ennen käymättömään paikkaan erään joen varteen.

Osa 2: "Retki jatkuu"

Luotu 10.8.2002