Vaelluskuvia Enontekiöltä heinä- elokuulta 2001

Vuosi on kulunut ja taas on Cessna valmiina Hetassa Sääsketön vaellus! Tyydyn kertomaan kesän 2001 vaelluksesta tällä kertaa melko lyhyesti, lähinnä muutamien videokamerasta noukittujen stillien ja niitä täydentävien tekstien kautta. Kuvat olen pusertanut mahdollisimman pieneen kokoon. Kaikkien leveys on vain 350 pikseliä, eikä suurimmankaan koko ylitä 20 kilotavua. Mitään uusia retkeilyvarusteita ei tänä kesänä ollut mukana, ellei sellaiseksi nyt lasketa Columbian kevyttä kuoritakkia, joka palveli kyllä aivan hyvin, vaikka sitä en monta kertaa päälle pukenutkaan. Ensimmäiset päivät Jo lentokentältä kirkolle ajettaessa selvisi, ettei sääskiä nyt ole juuri lainkaan. Paljonhan sitä puhutaan, ajattelin itsekseni, mutta toden totta, näin oli. Tämä oli oman Lapin historiani ensimmäinen kesä, ettei Offia tarvittu lainkaan. Tuntui suorastaan epätodelliselta tulla tänne heinäkuun lopussa ja todeta näiden pikku-veijareiden melkein totaalinen puuttuminen. Poromiehet illalla vahvistivat taksin vakuutukset; porojen kerääminen kesämerkitykseen oli ollut tavallista työläämpää tänä kesänä juuri mainitusta syystä. Sääskihän on poromiehen paras ystävä kun se kerää tokan kokoon kesän merkitystä varten. Lennämme Riston kanssa eräälle järvelle ei kovin kaukana Norjan kuningaskunnan rajasta. Risto moikkaa kiireisenä niin kuin yleensä ja lupaa noutaa minut eräältä toiselta järveltä yhdentoista päivän päästä.

Tälle järvelle laskeuduimme Anuntin Riston kanssa Laitan Nallon pystyyn järven eteläpäähän melko mukavalle paikalle, mutta muutaman kymmenen metriä rannasta. Kahvit juotuani sonnustaudun kalaan. Kokoan teleskooppi-Kunnan vavan ja Cardinal 44 -kelan. Päätän sitoa ohueen Fireline-siimaan vanhan ja luotettavaksi moneen kertaan todetun Meppsin "Black Fury" #2:n. Varttitunnin heiteltyäni saan kalan iskemään, mutta menetän sen sitä rannalle nostaessani. No, se oli onneksi alle puolikiloinen, joten menköön! Muutaman heiton jälkeen iskee taas, ja tällä kertaa saan sen kuiville. Mitähän olisi, reilu puolikiloinen, arvioin mielessäni. Tästä saan graavia huomisaamuksi. Reissun ensimmäinen kala, taustalla Nallo 2 Sama kala hiukan lähempää. Kyllä tätä huomenna mussuttaa Kuulen ihmisääniä melko läheltä, järveltä laskevan puron varrelta, eikä aikaakaan, kun jo tapaan kaksi kaveria, nuoremman ja hieman vanhemman vaeltajan. Hetken juteltuamme selviää, että heidän reissunsa on jo alkanut kääntyä loppupuolelle. Ovat Kittilästä lähtöisin ja mukavan tuntuisia miehiä. Löydän laavun seuraavana päivänä helposti Kittilän miesten laavu on tosiaan puron varressa ja löydän sen helposti seuraavana päivänä aamupäivän jalottelullani. Se vähän varttuneempi reissukaveri Ovat saaneet kalaa iltamyöhällä hyvin, ja yllättävää kyllä, sellaistakin lajia, jota en tiennyt tässä järvessä olevankaan. Juttelemme hyvän tovin ja kuulen miesten lähtevän tänään kotia kohti. Annan korttini, mutta en huomaa kysyä yhteystietoja, joten jos nyt te Kittilän miehet satutte lukemaan tätä, olisi tosi mukavaa, jos otatte yhteyttä vaikka sähköpostilla. Olisi hauska vaihtaa kuulumisia! Kuvia olisi teistä lisääkin, mikäli kiinnostaa.

Osa 2: "Seuraavat päivät"

Luotu 14.8.2001